Nykyisyydestä ja tulevaisuudesta


Meillä oli SObloggaajien ensimmäinen tapaaminen tällä viikolla. Oli hurjan hauska tutustua uusiin ihmisiin ja nähdä kasvoja blogien takana. Tarjoilut hoidettiin nyyttärimeiningillä ja herkkuja olikin monenlaista! 




















Suurin osa jäi varmaan syömättä sen kaiken höpinän keskellä :D Toivottavasti nähdään pian uudestaankin! 





Tällä viikolla myös postipoika kantoi ihanan yllätyksen mulle. Voitin kirpparikeijun (klik) arvonnassa kaksi supersöpöä vanerista bambia. Nyt on kovasti mietinnässä mihin ne laittaisin.















Käykäähän kurkkaamassa Kirpparikeijun blogia (linkki oli ylempänä), hänellä on upea koti ja kirjoitukset on viihdyttävää luettavaa! Mä oon ollut hänen bloginsa lukija jo vuosia. 





Oon ollut tällä viikolla muuten tosi väsynyt, kun oli pitkästä aikaa aamuvuoroja töissä. En oo juuri jaksanut työpäivän jälkeen juuri muuta kuin siivota ja käydä lenkillä, muutamaa ystävää näin kahvien merkeissä. T oli koko viikon reissussa ja tietenkin heti maanantaina mun auto sammui kesken kääntymistä, imuri pimahti ja hiljeni kesken imuroimisen jne. Imurin hajoaminen olisi tässä talossa kamala katastrofi näiden kaikkien karvojen keskellä, mutta luojan kiitos meillä oli vanha imuri vielä varastossa :D Autokin lähti käyntiin hetken miettimisen jälkeen ja on sen jälkeen toiminut taas moitteetta. Joku voisi sanoa "opel" ja se kertoisi kaiken ;) 










Tällä viikolla olen myös mietiskellyt tulevaisuutta, opiskelisiko vielä ja mihin sitä tähtäisi. Eläinten kanssa työskenteleminen olisi upeaa, mutta tällä alueella on aika vähänlaisesti töitä sillä alalla. Moni pieneläinhoitaja on joutunut hakeutua muihin töihin koska oman alan töitä ei ole. Koirahoitolaa ei tässä talossa pystyisi pyörittää, johan sitä naapurit raivostuisivat siihen haukkumiseen. Eikä toki ole tilojakaan. 













Aiemmin olen hakenut lähihoitajan aikuiskoulutukseen, mutta en sinne päässyt. Otin yhteyttä myös lähemmäs 50 paikkaan oppisopimuskoulutuksen toivossa, mutta ei niihinkään kovin helpolla oteta, jos ei ole kokemusta alalta. Tämän hetkinen työni on välillä todella rankkaa henkisesti ja omaa elämää joutuu pyörittää sen puitteissa, mitä työltä jää aikaa. Työ itsessään ei kuitenkaan ole niin palkitsevaa tai mielekästä, että tätä loppuikäänsä jaksaisi. Jatketaan siis tulevaisuuden pohdintoja, eikö se sieltä joskus kirkastu! Toivottavasti ennen eläkeikää :D





Mukavaa viikonloppua teille kaikille!

2 kommenttia

Jovelan Johanna kirjoitti...

Ilman muuta kannattaa vaihtaa alaa jos nykyinen tympii. Kyllä sen tietää milloin ei enää mitään saa irti, vaikka mitä tekisi. Onneksi nykyään on niin monia vaihtoehtoja opiskelulle. Kyllä se oma juttu vielä löytyy. Joskus siihen menee tovi, mutta saattaa tulla sitten ihan yllättäenkin, kuten isännälle kävi. Maanantaina ei tiennyt olevansa keskiviikkona aikuisopiskelija ;D

Miia kirjoitti...

Johanna, Näinhän se on :) peukut pystyyn että löytyisi mahdollisimman pian :D